FISHMASTER - Kalastusmatkat - Kalastusmatka - Kalamatkat - Kalamatka - Kalastusretket - Kalastusretki - Kalaretket

FISHMASTER - Kalastusmatkat - Kalastusmatka - Kalamatkat - Kalamatka - Kalastusretket - Kalastusretki - Kalaretket - Kalaretki

- Kalastusmatkat Kaikkialle - Matkaraportit

Fishmaster Kalastusmatkat - Matkaraportit 2007

Matkaraportit. Matkaraportteja ja matkakertomuksia Fishmaster kalastusmatkoista ympäri maailmaa.

Brasilia

Amazon, Xeriuni 5-16.12.2007

Kansainvälinen 6 hengen ryhmämme kalasti 6 ja puoli päivää käyttäen pääasiassa 9' jalkaisia 8-10 luokan yhdekäden perhovälineitä ja sekä uppoavia perhosiimoja. Saimme yhteensä 1010 peacock bassia ja useita muita kalalajeja kuten traira, piranha, jaconda ja aruana. Matkan suurimman peacock bassin sai Alaskalainen Darwin Peterson. Tämä hänen komea kalansa painoi noin 8 kiloa. Oma suurin bassini painoi 13 ja puoli paunaa eli noin 6,2 kiloa. Perhoista parhaiten toimivat suuret 5'-6' streamerit, Marabou Deceiverit ja Slinky streamerit väreissä valkoinen/sininen, oranssi/keltainen ja keltainen.

Kalastus tapahtui matalista bassiveneistä jotka oli varustettu 40 hv perämootoreilla ja pienellä sähkömoottorilla. Veneet olivat vakaita ja riittävän pitkiä jotta kaksi kalastajaa pystyi heittämään samanaikaisesti. Paikalliset kalastusoppaat osoittautuivat ammattitaitoisiksi ja tunsivat Xeriuni-joen erinomaisesti. Joen pohja oli suurimmaksi osaksi hiekkaa ja kalastuspaikkojen syvyys vaihteli 1-2 metrin välillä. Veden lämpötila oli noin 25 astetta. Vesi oli humuksen värjäämää rusehtavaa ja näkösyvyys oli yleensä noin metrin luokkaa, joissakin paikoissa hiukan enemmänkin. Viikon säätila oli poutainen ja useina päivinä aurinkoinen. Viimeinen kalastuspäivä oli pilvinen ja sateinen, lisäksi parina iltapäivänä saatiin kokea Amazonille tyypillinen lyhyt raju ukkoskuuro. Ilan lämpötilat olivat päivisin noin 30 astetta ja öisin 20 asteen vaiheilla. Tuuli oli heikko koko viikon joten kalastus oli erittäin mukavaa.

Majoitus oli järjestetty ponttoonien päällä oleviin telttamökkeihin joita voitiin siirtää viikon aikana eri paikkoihin ja siten joka päivä saimme kalastaa koskemattomilla vesillä. Leirimme osoittautui mukavaksi ja toimivaksi, kahden hengen mökeissä oli ilmastointi, oma suihku ja wc. Lisäksi joka päivä leirin henkiökunta pesi likaantuneet vaatteemme. Ruoka oli paikallista Brasilialaista koostuen vaihtelevasti kanasta, lihasta ja paikallisista kaloista sekä erinomasista jälkiruuista. Erikoiskiitokset leirin kokille Luikselle. Oluet, viinit ja viinat kuuluivat myös kalastuspaketin hintaan. Leirin henkilökunta oli avulias kaikissa asioissa. Erikoiskiitokset leirin johtajalle Alexille sekä Brahmalle ja Martinille jotka hoitivat kuljetukset ja majoitukset Manauksessa, Hotelli Tropicalissa tyylikkään asiallisesti. Järjestelyt olivat ajallaan, ainoastaan pieni viivästyminen vesitasolennoissa Manauksen ja leirin välillä.

Jouni Rauha

Suomi

Uusikaupunki 8-11.11.2007

8.11. Perhoinfotiimin syysmatka Uudenkaupungin Lokalahdelle, Fishmasterin merikalastustukikohtaan. Tarkoituksena oli kalastaa haukea perholla. Omalta osaltani matka alkoi illalla 8.11 ja Jounin lähettämien hyvien ajo-ohjeiden sekä kartan perusteella löysin paikan hyvin helposti. Perillä olin tunnin ajon jälkeen hieman yli iltakymmenen ja vastaanotto oli mukavan lämmin. Istuimme kahdestaan – koska muut tulisivat vasta perjantaina – reilusti yli puolen yön ja aika kului rattoisasti herkullisten sekä runsaiden nautinta-aineiden parissa. Keskustelumme koskivat – kuinkas muutenkaan – lähinnä kalastusta ja monenlaista siihen liittyvää.

9.11. Herättyämme totesimme kelin melko kehnoksi, mutta aamiaisen jälkeen lähdimme kuitenkin liikkeelle, kellon viisarien osoittaessa suunnilleen kahdeksaa. Ei mennyt kovinkaan pitkää aikaa, kun ensimmäinen hauki oli kiinni perhossani. Runsaasta paikkojen vaihdosta huolimatta jouduimme toteamaan, että hauet eivät olleet sinä päivänä oikein iskutuulella, mutta ennen lounastaukoa sain kuitenkin vielä kaksi haukea, joista suurempi arvioitiin vajaan parin kilon painoiseksi. Lounaaksi Jouni loihti Gaulan lohesta "niin peijakkaan" hyvän makuisen aterian. Lounastauon jälkeen palasimme merelle ja kalastimme "päämajan" lähistöllä mielestämme kaikki hyvän haukipaikan näköiset kivikot, karikot ja kaislikkojen reunat. Vaikka mistään kilpailusta ei ollut kysymys, kävi kuitenkin niin, että isäntäni pesi lopulta minut 5–4, mitä tulee kalojen lukumäärään. Olimme siis saaneet välillä melko karmeissakin olosuhteissa yhteensä yhdeksän haukea, joten ei päivää voi missään nimessä huonoksi väittää. Neljän maissa palasimme mökille ja Jouni laittoi saman tien saunan lämpiämään. Minä puolestani viritin tulen ulkogrilliin, jonka päälle nostimme parin kilon Gaula-lohen sisältävän savustuspöntön. Saunottuamme ilmoitin meneväni lepäämään "raskaan" kalastussession päätteeksi. Kun sitten illemmalla heräsin, muutkin – Mauri Honkanen, Reijo Kaartinen ja Jarno Laitinen - olivat jo tulleet ja loppuillan vietimme viiteen mieheen jutellen kalastuksesta, mistäpä muustakaan.

10.11. Päivä oli pilvinen ja sateinen, sade tuli osittain lumena ja räntänä. Mauri ja Jarno kalastivat toisesta veneesä ja ja Jouni ja Repa toisesta veneestä. Liikuimme samoilla alueilla ja kiersimme päivän aikana melkoisen suuren ja vaihtelevan kalastusalueen aloittaen mökistä etelään ja päätyen iltapäivällä mökin pohjoisenpuoleisille alueille. Mauri ja Jarno saivat yhteensä 15 haukea kun taas Jouni ja Reijon yhteissaalis oli 10 haukea. Illalla lämmitettiin taas sauna ja parannettiin maailmaa.

11.11. Tuuli oli tänään hieman voimakkaampi kuin eilen ja edelleen tuli ajoittaisia sadekuuroja. Aamuhämärissä Jouni kantoi eteemme runsaan kammiovärinäaamiaisen; pekonia ja munia ja taas suuntasimme kahdella veneellä pohjoisen puoleisille vesille. Heti aamusta onnistuin nopeaan tahtiin saamaan pari pikku haukea sinivalkoisella deceiverillä. Jouni sai punavalkoisella vähän suuremman. Reilua tuntia myöhemmin paikanvaihdon jälkeen ensi heitolla oli kiloinen hauki taas veneessä. Homma kulki tänään huomattavasti paremmin, varsinkin kun veneessä oli tietysti kaiken aikaa kova kisa haukien lukumäärästä. Hieman myöhemmin tämän saman kaislikon reunasta rouhaisi sitten jo karskimman kokoinen rokotiili samaiseen perhoon. Kylmän kankea kala antoi yllättävän kovan vastuksen, eikä sitä noin vain saatu veneeseen. Punnitus ja pakolliset kuvat ja kuuden kilon hauki pääsi takaisin kasvamaan. Jarno ja Mauri olivat myös saaneet muutamia kaloja veneeseen saakka. Yhdentoista maissa suuntasimme takaisin mökille, jossa Jouni laittoi meille lounasta. Aterian jälkeen itse jouduin pakkaamaan tavarani ja lähtemään leipätyöhön. Pojat jatkoivat iltapäivällä vielä kalastusta ja puhelinyhteyden mukaan haukia oli tullut puolisen tusinaa lisää.

Ilkka Lehtinen, Jouni Rauha ja Reijo Kaartinen

Ruotsi

Ljungan 2-8.10 ja 9-15.10.2007

Syksy oli ollut tähän asti normaali ja veden lämpötila olil jakson alussa 10 asteen paikkeilla josta se laski noin 7 asteeseen. Veden korkeus oli paljon ajankohdan keskiarvoa matalammalla ja Ljunganin virtaama olikin vain 27 kuutiota sekunnissa, kun normaalisti se on ollut 80 ja 100 kuution välillä. Säät olivat ensimmäisellä jaksolla kauniit ja ajankohtaan nähden lämpimät, yölläkään lämpötila ei laskenut nollaan ja päivälämpötilat olivat 10 asteen paikkeilla. Jälkimmäisellä jaksolla ilmat olivat kylmät. Meritaimenien syysnousu oli matalan veden vuoksi huonoa ja alkupäivinä tapahtumia oli vähän ja ylöstulleet 2 meritaimenta olivat n. 40 cm eli alamittaisia ja laskettiin varovasti takaisin kasvamaan. Harjuksen kalastus sen sijaan oli erinomaista ja niitä tulikin reilusti, suurimmat olivat 40 sentin kokoisia ja noin 700 g painavia. Vasta jälkimmäisellä jaksolla meritaimenen kalastus pääsi hiukan paremmin vauhtiin ja tapahtumia siiman päässä olikin jonkin verran. Kalastus oli matalan veden vuoksi vaativaa ja kalat olivat hiukan eri paikoissa kuin normaalisti. Kalaporukkamme sai 6 kpl 40-45 sentin mittaista meritaimenta jotka laskettiin takaisin jokeen. Lisäksi Mika Eriksson sai reissun suurimman taimenen 'kotipoolista'. Hieno meritaimen painoi 2.1 kiloa.

Jouni Rauha

Kanada

British Columbia 30.9-8.10.2007

Alaska, Siperia, Kuola, Norja… Kaikkia näitä kohteita mietimme ja harkitsimme kuuden vuoden projektiamme "kerran elämässä kalareissua" suunnitellessa. Viimein kohteeksi valikoitui British Columbia Kanadassa. Rauhan Jouni Fishmasterista hoiti järjestelyt Suomen päässä ja kalastaa piti lohta ja sampea Fraser-, Harrison- ja Vedderjoella. 30. syyskuuta sitten lähdettiin. Finnairilla Lontooseen ja sieltä British Airwayllä Vancouveriin. Rankka matka economy-luokassa saatiin tehtyä ja oppaamme Randy oli vastassa lentoasemalla. Sieltä siirryimme noin tunnin matkan Fraser-joen laaksoa ylöspäin Chilliwackin kaupunkiin ja majoituimme hotelliin. Aamulla saimme koko porukka (Jarkko, Jussi, Olli ja Pekka) hyvälaatuiset kahluuvarusteet ja Randyn vene maasturin perässä suuntasimme joelle. Paikallinen luiska oli leveä, kymmenkunta venettä mahtui rinnakkain ja niitä olikin runsaasti. Alkuun kalastelimme lohta veneestä ja rannalta, loppupäivä kalastettiin sampea. Maisemat olivat upeat ja vaikka sadepäiviä sattui sekaan useampi, nähtiin myös aurinkoa.

Lohta joessa oli älyttömästi! Jatkuvasti nähtiin hyppyjä ja kalojen nousua pystyi seuraamaan rannalta ja veneestä käsin. Aivan joka heitolla kalat eivät ottaneet, mutta kyllä niitä paljon saatiinkin. Keskipaino oli tuossa parin-kolmen kilon paikkeilla ja muutamia karkeampiakin saatiin ylös asti. Tyypillisin saalis oli kyttyrälohi tai koiralohi. Kuningaslohta olisi pitänyt pyytää eräänlaisella ootto-onkisysteemillä hiekkasärkältä, sen huvin jätimme väliin. Kalastus oli pyydä-ja päästä- systeemiä. Saalista tuli kuitenkin niin paljon, ettei vapautettuja kaloja tullut ikävä.

Sammen kalastus tapahtui veneestä siten, että pohjaan heitettiin ison painon kanssa syötti, joka oli kuollutta kalaa, mätää mätiä, matoja tai muuta karmean hajuista moskaa. Sitten odoteltiin ankkurissa ja kun vapa alkoi nytkyä, tehtiin raivokas vastaisku ja väsyttäminen saattoi alkaa. Joka mies pääsi myös sampea väsyttämään. Suurin ylös saatu saaliimme oli 155 cm pitkä, ei mikään iso kala sielläpäin. Meille siinäkin riitti elämystä. Randy Beck hoiteli opashommat tyylikkäästi ja tuntui tietävän kalapaikat hyvin. Hintaan kuuluvat kalavehkeet olivat aivan riittävän laadukkaita, joten omien vapojen, kelojen, kahluuvarusteiden ym. raahaaminen olisi ollut turhaa. Sen sijaan viehepuoli herätti hieman ihmetystä. Lippoja, jigejä ja pieniä lusikoita. Ollilla oli mukana pari omatekoista vaappua, jotka osoittautuivat ihan ottipeleiksi. Mitähän tuhoa olisivatkaan tehneet hieman syvempiuintiset koskivaaput? Kuuden kalastuspäivän jälkeen ihastelimme pari päivää Vancouverin kaunista kaupunkia ja saavuimme myöhästyneiden lentojen rasittamina kotiin. Nyt reissun jälkeen tuntuu siltä, että kannatti käydä. Kerran elämässä.

Olavi Kuokka

Norja

Gaula Flyfishing 1.6-31.8.2007 >>

Ruotsi

Ljungan 9-13.5.2007

9.5. Iltapäivän alussa saavuimme perille, majoituimme ja hätäisimmät olivat jo puolessa tunnissa joella. Ilma oli puolipilvinen, lämpöä kymmenisen astetta ja puuskaista tuulta. Joen vesi oli selkeästi normaalia alempana, virtaama noin 80 kuutiota sekunnissa ja veden lämpötila oli 6 asteen paikkeilla. Jussi ja Kari aloittivat kotipoolin yläosasta ja Markku alaosasta. Jouni opasti tulokkaita ja itse aloitin poikien perässä kotipoolin yläosasta. Tovin heittelyn jälkeen Jussi sai kotipoolin keskivaiheilta nätin meritaimenen, joka tosin ei aivan täyttänyt alamittaa ja päästettiin kasvamaan, mutta antoi kuitenkin nuorelle kalastajan alulle roimasti lisää virtaa pattereihin. Markulla kävi alanivassa muutaman kerran meritaimen tukistelemassa siiman päässä ja itse tartutin myöhemmin kotipoolin alaosasta arviolta reilun kahden kilon taimenen, joka kuitenkin irtosi jo lähes kuivilla. Illansuussa samassa paikassa minulla oli tovin vielä toinen nätti kala kiinni. Karillakin oli tapahtumia, joten lupaavan tapahtumarikas aloituspäivä. Illalla lämpesi sauna.

10.5. Kolea, pilvetön aamu, josta tuli oikein nätti ja kohtuullisen lämmin päivä. Koko porukalla ajoimme joen alaosan pohjoisrannalle, jossa Jouni, Jussi ja Kari menivät Järnvägsforsenille. Markku ja minä menimme alimmalle koskelle Tolvnackeniin. Itselläni oli heti jonkin aikaa hyvän kokoinen taimen kiinni, joka kuitenkin irtosi. Jouni oli saanut Dingersjön kiviriutalta puolitoistakiloisen meritaimenen, joka päätyi syötäväksi. Vastarannalta Mjösundista näimme saatavan muutaman kalan. Puolenpäivän aikaan lähdimme kämpille ruokatauolle ja osa joutui lähtemään täydentämään täkyvarastojaan Sundsvalliin saakka. Iltapäivällä suuntasimme Mjösundiin. Markku sai puolitoistakiloisen meritaimenen joka päätettiin ottaa ruokakalaksi, itse sain pois päästettävän, samoin Kari ja lisäksi oli joitain hyviä tärppejä. Illansuussa kalastelin vielä kotipoolissa ja jälleen onnistuin karkuuttamaan hyvän kalan.

11.5. Pilvinen, kolea aamu. Jouni, Jussi ja Kari lähtivät Prästholmarnaan, joka on kalastusalueen yläosassa ja hienoa, erämaisempaa seutua. Markku ja minä jäimme kotipooliin. Jouni sai prästholmarnasta puolitoistakiloisen ja toinen, hiukan isompi irtosi viime metreillä rannassa. Itse heittelin veneestä ja parin laskun saldo oli kaksi vajaan puolentoista kilon meritaimenta ja lisäksi kolme tärppiä. Toinen kaloista pääsi pataan saakka. Markulla oli myös tapahtumia ja ruokatauolla söimme erittäin herkullista meritaimenta. Iltapäivällä Jussi, Kari ja minä lähdimme Mjösundiin, jossa Jussi heti alkajaisiksi nappasi kahden kilon taimenen Mjösundin. Kyllä oli pojalla suu muikeana. Toinenkin kala kävi nykimässä, mutta ei pysynyt kiinni kuin hetken aikaa ja irtosi hypättyään komeasti ilmaan.

12.5. Pilvisestä koleasta aamusta kehkeytyi lämmin, kirkas päivä. Jouni, Jussi ja Kari lähtivät Järnvägsforsenille ja Tolvnackenille, mutta eivät saaneet kaloja ylös saakka. Markku ja minä jäimme jälleen kotipooliin ja hiljaista oli meilläkin. Ruokatauon jälkeen suuntasimme Mjösundiin. Yksi pikkutaimen saatiin ylös saakka ja päästettiin takaisin kasvamaan, muutoin oli aika hiljaista.

13.5. Viimeisen päivän aamu lämmin ja aurinkoinen. Aikaa olisi kalastaa puolille päivin, sitten kamat kasaan ja kotimatkalle. Jussi ja Kari lähtivät vielä Mjösundiin ja me muut kalastimme kotipoolissa. Itse sain vajaa puolitoistakiloisen kämpän edustalta veneestä ja Jouni sai Västbonackenilta veneestä kolmekiloisen hienon taimenen. Kalastuksellisesti lupaava aamupäivä, mutta aika loppui jälleen kesken ja oli aloitettava pakkaus ja kämpän siivous. Kalaa syötiin takuulla tarpeeksi ja jäi jopa kotiin tuotavaksikin tuoretta. Seura oli mainiota, ja erityisesti jäi mieleen Jussi 13 v, josta on tulossa hurja kalamies, tai siis on jo ja ainakin nyt oli taitavampi kuin isänsä Kari. Perhoista Sillen toimi hyvin ja muutoinkin sini-hopea-valkoinen yhdistelmä.

Reijo Kaartinen

Skotlanti

Spey, Lower Wester Elchies 8-22.4.2007

8.4. Lento Helsingistä Lontoon kautta Aberdeeniin. Olen perillä Aberdeenissä aikataulun mukaan klo 13.10. Mika ja Maukka tulevat samalla lennolla ja Niclas Ruotsista tulee SAS:n lennolla joka on perillä hiukan myöhässä aikataulusta kello 16.20. Ajelemme Huntlyn ja Duftownin kautta Lower Wester Elchiesiin jossa majoitumme hienoon taloon joka toimii tukikohtanamme. Hiukan myöhemmin porukan viides jäsen Graeme liittyy porukkaan, hän asuu Englannissa ja on tullut paikalle omalla autollaan. Käymme paikallisessa Mash Tun pubissa illallisella ja muutamalla oluella ja viskillä.

9.4. Syömme yhteisen aamiaisen ja olemme joella noin klo 8. Olosuhteet ovat hyvät, veden korkeus on 1 jalka ja 7 tuumaa. Graemella on ensimmäinen tapahtuma Millford poolin alaosalla, kala ottaa perhon niskalla mutta ei jää kiinni. Graeme saa kuitenkin hiukan myöhemmin ensimmäisen kalan Sandy Hole poolista, lohi on vastanoussut noin 4,5 kiloinen joka saa vapautensa takaisin väsytyksen jälkeen. Graeme saa toisen; noin 4 kilon lohen Campbells poolista samalla kelta-mustalla bucktail putkiperholla. Niclaksella on kala kiinni mutta se irtoaa, itselläni on hyvä tärppi Cambpells poolissa. Päivän aikana lohia näkyy pinnassa mukavan paljon, kalaa nousee hyvin. Päivä on pilvinen ja tuulinen. Illalla kävelemme taas kohti Mash Tun pubia syömään ja oluelle.

10.4. Aloitamme kalastuksen aamulla aikaisin puoli kahdeksan maissa. Päivä on pilvipoutainen ja tuulinen mutta lämmin. Aamupäivälleä näemme muutamia pintakäyntejä mutta ei mainittavia tuloksia. Käymme päivällä kaupassa ja pidämme parin tunin tauon kalastuksesta, jatkamme kalastusta neljän maissa iltapäivällä. Graeme on taas päivän sankari ja saa Campbell poolin keskiosalta hienon n. 6 kiloisen nousulohen joka vapautetaan kuvauksen jälkeen. Kala otti kaksihaaraiseen Green Highlander perhoon.

11.4. Päivä on pilvinen ja lämmin ja tuulikin on varsin kohtuullinen, erinomainen kalailma. Aamulla näemme pintakäyntejä eri pooleissa, mutta ensimmäinen tapahtuma on Graemella jolla on Willie Gunn putkessa kala kiinni vähän aikaa Campbells poolin yläosassa. Itse saan reilun kolmen kilon talvikkolohen Golden Killerillä Sandy Holen keskiosalta. Iltapäivällä saman poolin yläosalla ottaa kala virran reunasta samaan perhoon ja tekee kunnon syöksyn, mutta irtoaa muutaman potkun jälkeen. Harmittaa, tuo kala tuntui mukavan kokoiselta ja olisi ollut mukava väsytellä rannalle asti.

12.4. Päivä on aurinkoinen ja lämmin, aamupäivällä ei tapahtumia siimän päässä, kaloja näkyy pinnassa ainoastaan muutamia. Käymme lounaalla Aberlour hotellissa ja sen jälkeen menemme tutustumaan Aberlourin tislaamoon, jossa käymme pari tuntia kestävän kierroksen sekä saamme maistella erilaisia viskilaatuja. Päivä on aurinkoinen ja tosi lämmin, 20 astetta. Jatkamme kalastusta illalla ja kaloja näkyy pinnassa runsaasti, mutta tapahtumia ei ole siiman päässä.

13.4. Yö on ollut kylmä ja aamulla ilma tuntuu mukavan viileältä ja raikkaalta. Käymme Väiskin kanssa aamulla Neck of Garden ja Broom Island pooleilla, Väiskillä on kala kiinni Broom Islandin yläpäässä, se kuitenkin irtoaa muutaman potkun jälkeen.Puolen päivän jälkeen saan Sandy Holen keskiosalta Golden Killerillä 85 senttisen ja arviolta noin 7 kilon nousukalan joka antaa todella hienon vastuksen. Vapautan kalan elvytyksen ja muutamien kuvien jälkeen. Päivä on aurinkoinen ja tosi lämmin, noin 20 astetta. Ilta on kaunis ja tyyni, loistava kalailma mutta ei tapahtumia, joitakin pintakäyntejä näkyy kuitenkin.

14.4. Taas aurinkoinen ja lämmin päivä, iltapäivällä ilman lämpötila on varmasti 20 astetta varjossa. Aamupäivä on kalastuksen osalta hiljainen eikä mainittavia tapahtumia ole, joitakin pintakäyntejä näkyy kuitenkin joten kalaa liikkuu. Iltapäivällä saan noin 2 kilon paikallisen taimenen Broom Island poolin yläpäästä. Lopetamme kalastuksen noin seitsemän maissa ja käymme Aberlourin kylässä syömässä ja muutamalla tuopillisella olutta.

15.4. Aamulla nukumme koko porukka pitkään ja aamiaisen jälkeen lähdemme ajelemaan Aberdeenin lentokentälle jossa hyvästelen Väiskin, Maukan ja Niclaksen. Graeme on lähtenyt jo eilen illalla ajelemaan kohti kotiaan joka on Englannin eteläosassa, Portsmouthissa. Ensi viikon vieraat Reijo, Tore, Stefan ja ja Magnus saapuvat kahdella eri lennolla kentälle ajallaan, pieni takaisku koetaan kun huomaamme että Ruotsin poikien vavat ovat jääneet jonnekin matkalle, ne luvataan kuitenkin toimittaa meille kohteeseen mahdollisimman pian. Ajelemme kohti Spey-jokea ja saavumme hyvissä ajoin Lower Wester Elchiesiin. Majoitumme taloon ja käymme tutustumassa jokeen samalla kun kävelemme joen toiselle puolelle kylän pubiin jossa nautimme hyvän illallaisen ja muutamat oluet ja viskit.

16.4. Aloitamme kalastuksen aamulla kahdeksan maissa, opastan ensikertalaisilla poolit ja aloitamme kalastuksen. Reijolla on viime vuoden tapaan mahtava aloitus. Tunnin kalastuksen jälkeen hänelä on kala kiinni Sandy Hole poolissa. Reiska väsyttelee kalan tyylikkään rauhallisesti ja samalla kuvaan videota ja otan muutamia kuvia hienosta ja pitkästä taistelusta. Vihdoin saan kalan haaviin ja irroitamme koukun varovasti ja elvytyksen ja kuvien ottamisen jälkeen Reiska vapauttaa 82 senttisen ja arviolta noin kuuden kilon vastanousseen springerin. Kalassa on vielä lohitäit kiinni joten se on todellakin suoraan merestä noussut. Päivä on pilvipoutainen ja hiukan edellisiä viileämpi, veden korkeusmittari näyttää tänään 1 jalkaa ja 5 tuumaa. Hiukan puolenpäivän jälkeen kuriiri tuo lennon aikana kadonneet vavat meille suoraan rantaan. Lopetamme kalastuksen viiden kuuden maissa ja suuntaamme taas illaksi pubiin.

17.4. Aamu on pilvinen ja sateinen mutta ilma kirkastuu pian. Päivä on puolipilvinen ja joitakin kuurosateitakin saadaan. Tuuli on kylmä ja puuskittainen ja on kääntynyt pohjoiseen. Kalastuksen kannalta päivä on hiljainen eikä tapahtumia ole siiman päässä, joitakin pintakäyntejä näkyy. Lopetan kalastuksen ajoissa iltapäivällä ja otan pienet päiväunet ennen kuin muut ryhmämme kalastajat palaavat takaisin talolle. Illalla käymme taas tuttuun tapaan Mash Tun pubissa syömässä. Illan päätteeksi näytän porukalle valokuvia maailman eri kalastuspaikoista, matkakohteet herättävät runsaasti kiinnostusta.

18.4. Päivä on pilvinen ja tuulinen, ilman lämpötila hiukan kymmenen asteen yläpuolella. Veden korkeus on LWE:n mittarin mukaan 1 jalka ja 4 tuumaa yli kesäveden korkeuden ja veden lämpötila on kymmenen astetta. Tore saa heti aamun ensimmäisellä laskullaan Broom Island poolin yläosalta 10 paunan eli noin 4,5 kiloisen springerin omalla ruskealla putkiperhomallillaan. Tämäkin lohi on juuri merestä noussut josta on osoituksena lohitäit kalan selässä. Päätämme ottaa kalan ruokakalaksi ja Reijo lupaa valmistaa siitä meille illallisen talolla. Lopetan oman kalastukseni jo iltapäivällä, Reijo lopettaa myös ajoissa ja käy kylällä ostamassa tarvikkeita lohi-illalliseen, muut jäävät vielä joksikin aikaa joelle. Illalla nautimme Reijon lupaaman ja valmistaman huippuilllallisen; lohimedaljonkeja sekä uunikasviksia.

19.4. Päivä on pilvinen ja viileä, tuuli on kääntynyt pohjoisen puolelle, ilman lämpötila on kymmenen asteen paikkeilla, veden korkeus ei ole eilisestä muuttunut ja veden lämpötila on yhdeksän astetta. Aamulla satoi muutaman tunnin ajan melkoisen hyvin, on mielenkiintoista nähdä nouseeko veden korkeus illalla ja yöllä. Kalastamme Reijon kanssa aamupäivän Broom Island ja Neck of Garden pooleilla ilman tapahtumia. Torella on Campbells poolin yläpäässä hyvä tärppi ja pari pintakäyntiä näkyy, muuten päivä on hiljainen. Lounaaksi Reijo on loihtinut eilisestä Toren lohesta erinomaisen maukkaan kalakeiton jonka nautimme kalastusmajassa joen varrella. Lopetamme kalastuksen viiden maissa iltapäivällä.

20.4. Päivä on pilvinen ja viileä, tuuli on kääntynyt lännen puolelle, ilman lämpötila on alle kymmenen astetta. Eilisaamun sade ei juurikaan ole vaikuttanut veden korkeuteen. Tänään kaloja näkyy pinnassa edellisiä päiviä enemmän ja Magnuksella on tärppi Millford poolin loppuosalla. Vastarannalta, Sandy Holesta, paikallinen kalamies saa elämänsä lohen joka on 25 paunainen eli noin 12 kilon nousukala.

21.4. Päivä on pilvinen ja lämmin, tuuli on lähes olematon, erinomainen kalakeli. Joitakin lohia näkyy nousevan, minulla on tärppi Milford poolissa. Magnuksella on tärppi Campbells poolissa ja Reijo saa Milfordista myöhemmin noin 1,5 kiloisen paikallisen taimenen. Lopetamme kalastuksen hiukan haikein mielin iltapäivällä. Pakkailemme tavaroita kasaan ja käymme illalla pihvillä pubissa.

22.4. Aamulla herätys kahdeksan maissa, pakkailemme viimeiset tavarat kasaan ja aamiaisen jälkeen lähdemme ajelemaan kohti Aberdeenin lentokenttää. Hyvästelemme Reijon kanssa Stefanin, Magnuksen ja Toren ja lennämme Lontoon kautta Helsinkiin jossa olemme myöhään illalla. Parin tunnin ajomatkan jälkeen olen kotipihalla.

Jouni Rauha

Ruotsi

Mörrum 31.3-5.4.2007

Keväinen meritaimenmatka Etelä-Ruotsin kuuluisalle Mörrum-joelle. Kevät oli tänä vuonna alkanut jo maaliskuussa ja olosuhteet keväiselle meritaimenen kalastukselle olivat hyvät. Veden virtaama vaihteli 45 ja 55 kuution välillä ja veden lämpötila oli hiukan yli 7 astetta. Säät olivat lämpimät ja yhtä päivää lukuunottamatta aurinkoiset. Ilman lämpötila oli aurinkoisina iltapäivinä 15 asteen tienoilla mutta yöt olivat edelleen kylmiä, lämpötila oli yöllä ja aikaisin aamulla nollan vaiheilla. Sain itse reissun ensimmäisen kalan joka otti poolista 31 Pupujussi putkiperhon muunnokseen. Kala oli 90 cm talvikkolohi joka painoi arviolta noin 5 kiloa. Lohi oli hyväkuntoinen ja tarjosi mukavan vastuksen ennen kuin antautui, valokuvattiin ja elvytettiin.

Seuraavan kalan sai Pasi Rastas, joka sai poolin 15 niskalta 2,5 kilon meritaimenen musta-oranssilla perhollaan. Martin Honkanen avasi meritaimentilinsä hienosti niinikään 2,5 kilon meritaimenella, joka tuli poolin 12 loppuosasta vihreä-oranssilla putkiperholla ja antoi todella hienon vastuksen. Lainaan Martinin sanoja: "Sehän hyppi kuin lohet Kanadassa". Seuraava kunnon meritaimen oli pitkään kiinni Willie Gunn putkiperhossa poolin 16 loppuliu'ussa, kala kuitenkin sai ravistettua itsensä rannassa irti. Näiden lisäksi muutamat kunnon tärpit ja silloin tällöin pinnassa nähdyt taimenet pitivät sopivasti mielenkiintoa kalastukseen yllä. Majoituimme mukavassa ja hyvin varustellussa mökissä joka sijaitsi vain lyhyen kävelymatkan päässä 15 poolista.

Jouni Rauha

Venezuela

Los Roques 3-12.2.2007

3.2. Matka alkaa aamuyöllä kun haen Timon kotoa ja Petrin Turun keskustasta. Ajamme Alfallani Helsiki-Vantaan lentokentälle jossa Harjusen Timo liitty matkaseuraan. SAS:n lento Frankfurtiin lähtee klo 7.15. Parin tunnin lennon ja koneen vaihdon jälkeen matka jatkuu Lufthansan 10 tuntia kestävällä lennolla Venezuelaan, Caracasiin. Carcasissa taksi aiheuttaa pientä ylimääräistä hässäkkää kun se vie minut ja Harjusen ensin väärään hotelliin. Pienen odottelun jälkeen saamme uuden taksin joka vie meidät varaamaani hotelli Catimariin jossa Petri ja Timo jo odottelevat. Asetumme taloksi huoneisiin jotka ovat asialliset ja mukavat, ei kuitenkaan mitään luksusta. Illalla käymme hotellin ravintolassa nauttimassa erinomaisen ja runsaan illallisen jonka jälkeen käymme aikaisin yöpuulle, pitkä lento ja matkustaminen ovat vaatinneet veronsa eikä porukastamme löydy Caracasin yöelämään tutustujia.

4.2. Aamiainen on klo 8 jonka nautittuamme matka jatkuu lentokentälle kotimaan terminaaliin josta lento pienkoneella Los Roquesiin lähtee klo 10.30. Lento on hieno kokemus kun kone lentää matalalla yli Los Roquesin kansallispuiston ja koboltinsinisen Karibianmeren. Kävelemme lyhyen matkan lentokentältä Posada Acquamarinaan joka on majapaikkamme seuraavan viikon ajan. Tervetuliaisdrinkkien, vaatteiden vaihdon ja varusteiden kasauksen jälkeen venekuski vie meidät lähisaareen nimeltään Madrisky jossa aloitamme kalastuksen. Kalastus alkaa hienosti, näemme runsaasti bonefishejä joita saammekin muutamia sekä nuolikaloja ja pari pompanoa. Kävelemme Cayo Piratalle joka on läheinen naapurisaari joka on yhteydessä Madriskyyn kapealla hiekkakannaksella ja kalastamme siellä lopun päivää. Venekuski hakee meidät puoli kuuden maissa takaisin pääsaarelle.

5.2. Käymme Petrin kanssa auringon noustessa pääsaaren lentokenttäflatilla josta saamme kolme hienoa bonefishia. Pelikaaneja on paljon liikkeellä ja välillä olo on kuin Hitchcockin linnut elokuvassa kun lintuja lentää laumoittain joka puolella. Aamiaisen jälkeen suunnistamme taas veneellä Cayo Piratalle. Näen avomeren puolella jättitarponin jolle saan hyvin heitettyä mutta kala ei kuitenkaan ole kiinnostunut perhostani. Mangrovemetsän reunassa minulla on 5-10 kg pieni tarponi hetken kiinni mutta siima katkeaa kun kala rynnii kohti mangroven juuria ja yritän epätoivoisesti jarrutella sen menoa. Petri saa hienon 2-3 kilon painoisen sinisen papukaijakalan tuulen puoleiselta flatilta. Kalalla on sen verran uhmakkaat hampaat että annan sille lempinimen ’sininen piraija’. Ali-melkkilän Timolla on suuri kala riutan päässä kiinni mutta se kuitenkin irtoaa ensimmäisessä syöksyssä. Saamme päivän aikana muutamia komeita bonefishejä joista suurin painaa noin 3 kiloa. Venekuski hakee meidät puoli kuuden maissa takaisin pääsaarelle, Petri ja minä jäämme vielä lentokenttäflätille hetkeksi heittämään. Otan auringonlaskusta valokuvia ja Petri saa vielä yhden bonefishin. Illallisen jälkeen nukkumaan.

6.2. Aloitamme Petrin kanssa lentokenttäflätilta joista saamme molemmat harmaankeltaiset kirjoahvenet mutta bonefisheistä ei ole tänään havaintoa. Aamiaisen jälkeen lähdemme veneellä Kraskylle joka on melko suuri pitkänomainen saari noin puolen tunnin venematkan päässä pääsaaresta. Näemme rannoissa jonkin verran bonefisheja mutta ne ovat liian arkoja ja varovaisia. Karkuutan kuitenkin pari hyvää bonefishiä ja saan yhden kirjoahvenen. Ali-Melkkilän Timolla on pitkään tuntematon kala kiinni joka kuitenkin saa vedettyä itsensää koralleihin ja irtoaa. Harjusen Timolla on näköhavainto suuresta kruisailevasta kalasta joka ei kuitenkaan kiinnostu perhosta, luultavasti tarponi. Illalla katsomme majatalossa kalastus DVD:n joka on kuvattu Los Roquesilla.

7.2. Tänään aloitamme kalastuksen vasta aamiaisen jälkeen kun venemies heittää meidät Los Franciskyksen saarelle. Saaren kärjessä on todella suuri ja matala flatti jossa näemme jonkin verran bonefisheja. Päivä on pilvinen ja saamme niskaamme pari täällä harvinaista sadekuuroa joten kalastus ja erityisesti kalojen näkeminen on tänään todella vaikeaa. Kalat ovat matalassa liian arkoja emmekä löydä toimivaa perhoa. Saan kuitenkin iltapäivällä Gotchalla noin parin kilon bonefishin aivan perusleirimme edustalta. Kala tekee pitkiä syöksyjä ja tarjoaa hyvän vastuksen ennen luovuttamistaan kuvattavaksi. Pienen elvytyksen jälkeen kala liukuu takaisin syvempään veteen. Palattuamme pääsaarelle Petri heittää vielä hetken lentokentän päässä ja saakin noin 2 kilon bonarin. Saan taas otettua muutamia maukkaita auringonlasku- ja väsytyskuvia.

8.2. Aamulla olemme Petrin kanssa taas hetken lentokentän mutkassa josta saankin pari koralliahventa ja karkuutan muutaman bonefishin. Tänään suuntaamme Cayo Pirataan joka on käymistämme saarista ehdottomasti mielenkiintoisin. Kalastettavaa erityyppistä aluetta on runsaasti: Pelikaanirantaa, matalaa flättiä, särkkää, syvänteen reunaa ja mangrovemetsän reunaa. Minä, Petri Ja Timo A saamme kaikki nätit bonefishit joista Petrin ravulla saama kala on selvästi suurin ja painaa arviolta kolme kiloa. Saan lisäksi syvänteen reunasta noin kilon painoisen spanish mackerellin joka menee melkoisen kovaa hetken aikaa ennen väsymistään. Lisäksi saamme kirjoahvenia ja neulakalan sekä karkuutamme muutamia bonefishejä. Päivä on tuttuun tapaan aurinkoinen ja lämmin, onneksi kevyt tuuli pitää ilman siedettävänä.

9.2. Aamulla aloitamme kalastuksen auringon nousun aikaan Petrin kanssa pääsaaren lentokentän flätiltä. Saan parin kilon bonefishin ennen aamiaista. Aamiaisen jälkeen venekuski vie meidät Isla Agustinille joka on noin puolen tunnin venematkan päässä pääsaaresta El Gran Roquesta. Saari osoittautuu todelliseksi helmeksi kalastuspaikkana ja tarjoaa monipuolista erilaista kalastusta ja erilaisia kalastuspaikkoja. Jackit ottavat hanakasti syvän reunasta mutta katkovat parit siimat emmekä saa yhtään ylös mikä jää hiukan harmittamaan. Saaren toisella puolella on hienoja flätteja sekä valtavan kokoinen laguuni joista löydämme runsaasti bonefishejä. Saamme muutamia tarttumaan mutta ne eivät mokomat pysy kiinni. Saaren omalta puoleta saan Gummy Minnowilla noin 1,5 kilon bonefishin ja nuolikakalan. Harjusen Timo saa myös nuolikalan. Illalla kalastamme vielä hetken pääsaaren lentokentän vieressä josta saan noin 2 kg bonefishin ja muut karkuuttavat kaloja. Aurinkoinen ja lämmin ilma, päätämme ottaa huomiseksi paikalliset ammattioppaat ja kaksi venettä.

10.2. Aamulla lähdemme kahdella veneellä sovittuun aikaan paikallisten oppaiden kanssa kalaan. Minä ja Petri yritämme aamulla ensin tarponia. Näemme kolme kertaa komean toistametrisen tarponin jolle Petri pääsee heittämään mutta kala ei ole kiinnostunut perhosta. Siirrymme bonefishin kalastukseen joka onnistuukin hyvin, käymme oppaan kanssa päivän mittaan erilaisia paikkoja läpi ja löydämme runsaasti ruokailevia bonefisheja joista saamme osan huijattua perhoihin, käytämme pienia Gotchia ja Bonefish bittereitä. Saamme Petrin kanssa yhteensä 7 bonefishiä ja karkuutamme useita. Iltapäivällä yritämme vielä jackeja joita löydämmekin pienen parven mutta ne eivät ota perhoihimme. Petri saa kuitenkin lopuksi noin parin kilon spanish mackerelin joka tarjoa hienon vastuksen. Yritämme pääsaaren satamassa vielä hetken tarponia ja naemmekin muutamia mutta ne eivät valitettavasti ole kiinnostuneet perhoistamme. Timo A ja Timo H saapuvat veneellä satamaan samaan aikaan kuin me ja he kertovat onnistuneensa bonefishien kanssa hienoisti ja saaneensa yhteensä peräti 16 kalaa, suurimman ollessa arviolta lähellä neljää kiloa.

11-12.2. Käymme Petrin kanssa vielä aamulle lentokentän rannassa ennen aamiaista ja Petri saakin viimeisen parin kilon bonefishin. Aamiaisen jälkeen pakkailemme tavarat ja kävelemme saaren lentokentälle josta pienkone vie meidät Caracasiin. Caracasissa meillä on viiden tunnin odotus ja vihdoin monien turvatarkastusten jälkeen nousemme Lufthansan koneeseen joka vie meidät yölennolla Frankfurtiin. Koneen vaihto ja parin tunnin päästä olemme Helsinki Vantaan lentokentällä.

Matkan järjestelyt onnistuivat hyvin eikä suurempia ongelmia matkan aikana esiintynyt. Kuljetukset olivat kohtullisen hyvin ajallaan ja kalastus oli odotusten mukaista, saimme yhteensä noin 10 eri kalalajia joista osa jäi tuntemattomiksi. Jokainen osallistuja sai toistakymmentä bonefishiä ja perhoista Gummi Minnow toimi hyvin syvemmillä 'pelikaanirannoilla'. Grab sekä Gotschat ja Bonefish bitterit toimivat parhaiten matalammissa paikoissa. Majoitus posada Acquamarinassa osoittautui mukavaksi ja asialliseksi, homma toimi henkilökunnan kanssa hyvin. Matkasta jäi kokonaisuutena erittäin hyvä fiilis ja päätin että Fishmaster järjestää myös tulevaisuudessa vastaavia matkoja Los Roquesiin.

Jouni Rauha

Fishmaster - Fishmaster Finland Oy - Kuokkakuja 8 - 21260 Raisio - Finland - Puhelin: 0400-824530 - Sähköposti: jouni@fishmaster.fi